Rivo Länsi 1-4 + Extra

Rivo Länsi 1-4 + Extra

Tekijät: Kiero Dick ja Onanias Onnekas
Kustantaja: Lempo kustannus
Ilmestynyt: 2012-2015
Sivuja: 450

Tällä kertaa arvostelussa aikuisille suunnattua sisältöä, joten laitan tähän varmuuden vuoksi oikein tällaisen spoilerin. Jos siis tästä klikkaat, niin se on omalla vastuullasi. Paitsi jos tulit tänne suoraan seuraamalla linkkiä juuri tähän juttuun, niin klikkailla ei tarvitse.

Rivo Länsi on Lempo-kustannuksen rivoin lännensarja. Juonet ovat juuri niin kuin niiden pitääkin, sillä näissä keskitytään lähinnä toimintaan ja toimintaan.

Rauhallinen ilta laskeutuu ranchille, kun kuunvalo paljastaa kahden vankikarkurin lähestyvän taloa. Sisällä Thomas ja Mary ovat viettämässä kahdenkeskistä aikaa, kun Mary huomaa epämääräisen kaksikon kulkevan pihallaan ja Thomas lähtee aukaisemaan ovea. Tästä alkaakin perinteikäs kosto ja jyystö-tarina, josta ei puutu minkäänlaisia laukeamisia.

”Hetkinen… Nuo vaatteet! Te olette ne vankikarkurit, joista puhuttiin kaupungilla!”

Rivon Lännen ensimmäisessä osassa Kiero Dick (joka toivottavasti ei ole hänen oikea nimensä) kertoo kostotarinan. Nainen kuolee ja mies vannoo kostoa Colttinsa nimeen. Viiden sivun aikana hän kuitenkin pääsee irti surustaan niin paljon, että voi hakea lohtua toisen naisen sylistä. Ehkä perimmäisenä syynä kostolle ei ollutkaan rakkaus? Ehkä analysoin tätä seksi-westerniä liikaa? Juoni kulkee loppuun asti aktien väleihin sijoiteltujen kohtauksien välillä. Ruumiita syntyy, ja pieninkin tekosyy polkemiseen käytetään.
rivomalli1
Piirrosjälki on toimivaa mutta ilmeetöntä. Tällä tarkoitan, että tekivät hahmot käytännössä mitä tahansa petipuuhista hirttäytymiseen asti, kenenkään ilme ei tunnu värähtävänkään. Anatomia Dickillä sentään on hallussa, joskin anatomian toisiin seikkoihin on keskitytty enemmän kuin toisiin, tarinoiden luonteen mukaisesti. Taustat ovat usein viitteellisiä tai niitä ei ole ollenkaan, mikä tietysti helpottaa keskittymistä muihin ruuduissa näkyviin asioihin.

”Hyvä heitto, Seisova Toteemi, mutta katsopas tätä!”

Toinen osa nostaa esiin sen kummallisen seikan, että seksilänkkäriksi mainostetuksi tulleella albumilla kestää yllättävän pitkään päästä ensimmäiseen yhdyntään asti. Peräti 25 ensimmäistä sivua kuvataan pelkästään toisiaan ampuvia miehiä! Tässäkin albumissa Kiero Dick päästää meidät kieron päänsä sisään paljastamalla että kaikki miesten seuraa suosivat miehet kertovat runoutta ja kaikki intiaanit vaihtavat naisiaan aseisiin.

Muiltakaan kliseiltä ei vältytä, mutta toisaalta ne kuuluvat tyylilajiin. Toisesta osasta on nostettava esiin, että juoni on yllättävän hyvä rikosdraama, joka takauksien avulla paljastaa lopulta murhaajan.

9789525938449Kaikkien hahmojen luonteen voi päätellä jo tyylistä jolla heidät on piirretty. Mutta jos tämä ei riitä, niin esimerkiksi ainoan miehiin päin kallellaan olevan nimi on kirjaimellisesti Frank Homo. Eipähän tarvitse vaivata päätään arvauksilla.

”Näpit irti, hedelmäkakkupoika!”

Koko albumisarjan ajan Kieron Dickin piirrosjälki tulee rennomaksi, mutta jostain syystä hahmot vain jäykistyvät lisää. Ilmeetkin ovat muuttuvat hieman karikatyyrimäisimmiksi, mutta ainakin jo erottaa että tuleeko joku vai tapetaanko häntä. Jos piirtotaitojen kehitys jatkuu tätä käyrää pitkin ylöspäin, on suomen oma Manara kohta tässä. Uusimmassa, (mutta ei sentään viimeisessä!) osassa on päästetty ennakkoluulottomasti pääosaan tumma mies. Tätä ei monesti tapahdukkaan näillä leveys-asteilla, vaan ainoa toinen tummemman ihonvärin omaava päähenkilö jonka muistan on Karim-sarjakuvan Karim.

”Ja tässä hän on! Mestariteokseni, silmäteräni… mekaaninen morsian!”

Koska seksilänkkäreillä selvästi on kysyntää, on kustantaja tehnyt viisaan päätöksen laajentaa Rivoa länttä spesiaaleihin. Ensimmäisen osan nimi on Mekaaninen morsian, vaikka ei tätä tohtori Glasscockin metallista takomaa robottia kukaan olekaan häätansseihin viemässä. Juonellisesti tässä Onanias Onnekkaan tarinassa painetaan kovasti samoja latuja kuin pääsarjankin osissa. Mies joka vaatii robotiikkaa avukseen kun veri ei pakkaudu oikein, saa nimekseen Glasscock. Freudilla voisi olla tästä sanottavaa, eh?

”Mene siitä! Seksuaalisuus kuuluu myös vähäosaisille!”

Piirrosjälki tässä spesiaalissa ei yllä muiden tasolle. Hahmot ovat yksinkertaisen pelkistettyjä, melkeinpä hymiöitä. Taustoihin ja maisemiin on onneksi jaksettu panostaa enemmän. Muiden albumien joukossa tämä on vähän ponneton, mutta kyllähän tämänkin lukee odotellessaan kuudestilaukeavan seuraavaa osaa.

Sensuroin näytekuvista varmuuden vuoksi pyssytkin. Väkivaltaa, hyi.

Kategoria(t): Länkkäri, Suomalainen Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s