Injustice: Gods among us

Injustice: Gods among us

Tekijät: Tom Taylor, Jheremy Raapack, Mike S. Miller, Axel Gimenez, Bruno Redondo, David Yardin, Tom Derenik ja moni muu
Kustantaja: RW
Ilmestynyt: 2015
Sivuja: 192

”Me vain häivymme? Mutta tämä oli ensimmäinen sukellusveneeni.”

Miksi me ihmiset emme ole tyytyväisiä, ennen kuin uljaimmat sankarimme käyvät toisiaan vastaan? Miksi emme voi vain iloita kun he mäiskivät pahiksia? Miksi kaikista coolein asia jonka keksin, on Teräsmies ja Batman toistensa kurkuissa? (Tähän väliin on pakko sanoa, että menkää ja katsokaa Batman v Superman: Dawn of justice. Se on sairaan hyvä.)

Perusasetelma Injustice: Gods among us (Injustice: Gods among us #1-6) sarjakuvassa ja Batmanin ja Teräsmiehen välisessä konfliktissa on sama kuin aina ennenkin. Mitä jos Teris sekoaa, ja päättääkin ruveta yksinvaltiaaksi. Voin ilman suurempia spoilereita sanoa tästä sarjakuvasta, että niinhän siinä käy. Ja kukapa Metropoliksen ykköstykin pysäyttäisi, ellei sitten Gothamin lentävä jyrsijä lukuisine alaikäisine apureineen?

”Olet turvassa täällä. Teräsmies vaikuttaa toistaiseksi hyväntahtoiselta diktaattorilta, eikä murhaajalta.”

Vaikka Tom Taylorin juoni onkin täynnä herkullisia yksityiskohtia ja onelinereita, niin kokonaisuus ei siitä kärsi. Teräsmiehen lähtölaukaus diktatuuriin on kirjoitettu ehkä vähän kiirehtien, mutta hyvin. Muidenkin päähenkilöiden motiivit ja taustatarinat on saatu mahdutettua mukaan, vaikka valitettavasti osa sankareista jääkin vain statistiksi. Tämä johtuu osittain siitä, että mukaan on ollut pakko mahduttaa mahdollisimman paljon sankareita. Muutama valitettava ylilyönti käsikirjoitukseen on kuitenkin saatu, parhaimpana esimerkkinä Yösiiven kohtalo, joka tuntuu hyvin irralliselta ja päälleliimatulta.

Teräsmiehen, Batmanin ja Ihmenaisen lisäksi paljon ruutuaikaa saavat Harley Quinn ja Vihreä Nuoli, sekä Robin ja Yösiipi. Parhaimmat sanailut saadaankin Harleyn ja Vihreän Nuolen sanailusta.

”-Miksi sinulla on nyrkkeilyhanskanuoli? -Koska joskus saatan haluta lyödä jotakuta, joka on kaukana.”

Piirrosjälki on hyvin, hyvin vaihtelevaa, ja sen lisäksi vielä hyvin omituisesti vaihtelevaa. Kuvittaja saattaa vaihtua kesken aukeaman, luoden hyvin hallitsemattoman oloisen tuntuista sarjakuvaa. Tämän vuoksi on myös vaikeata arvostella jokaisen kuvittajan yksittäistä osuutta. Sanotaan nyt kuitenkin, että välillä kuvitus on hyvin peruslaatuista supersankari-meininkiä, ja välillä mennään vähän huonommilla kuvittajilla. Muutamissa kohdissa oikein harmittaa katsella kierosilmäistä Teräsmiestä, tai Batmania jonka hampaat ovat kasvaneet puolen naaman pituisiksi.

”Tekoviiksiä ei tarvitse kenenkään perustella.”

Lukiessani huomaan, että tämä on saanut paljon positiivista huomiota internetissä. Hämmennyin kuinka monet yksittäiset sivut, ruudut tai repliikit olin lukenut sarjakuva- peli- ja huumori-sivustoilta. Injustice – Gods among us on peliin perustuva sarjakuva, ja sen suurin ongelma onkin siinä, että jatko on pelissä. Tai siis sarjakuvakin kai jatkui tämän jälkeen, mutta sitä ei ole valitettavasti ainakaan vielä saatu suomeksi. Lisukkeina tässä albumissa on vain muutama kansikuva, ei muuta.

Mikä sitten on se syy, miksi olemme niin kärkkäästi laittamassa puhtoisimmatkin supersankarit mätkimään toisiaan usein keinotekoisista syistä? Veikkaisin että vastaus on se että tunnemme hahmot paremmin. Meille ei tarvitse selittää mikä on Batmanin motiivi taistella sen paremmin kuin Teräsmiehenkään. Lukemattomien luettujen seikkailuiden syyt ja seuraukset ovat muokanneet käsitystämme näistä uskomattomista sankareista, joten osaamme suhtautua heihin paremmin, kuin muutama sivu sitten esiteltyyn pahikseen.

”Mikä on hyökkäyssuunnitelmasi?”