Useita tekijöitä: P. A. Mannisen Teräslilja vs mutanttizombiet
Tekijät: P. A. Manninen, Miisa Lopperi, Krisse Tuominen, Aleksi Siirtola, Janne Luokkanen, Outi Mentula, Joonas Kainulainen, Sauli Jokinen, Henri Tervapuro, Mikko J. Jakonen ja Petri Hiltunen
Kustantaja: Seitti
Ilmestynyt: 2015
Sivuja: 146
Tuhannen tuhatta tulimmaista, tervetuloa Teräslilja! Tuhoa toisinajattelijat tuskalla! Verta, suolia, ja kaikkea muuta kivaa mitä syntyy teurastuksessa! Teräslilja! Kutsu niin me tottelemme! Vaikka koenkin olevani osittain jäävi arvostelemaan tätä mestariteosta, sillä kirjoitin kyseiseen albumiin esipuheen, aion arvostella sen tästä huolimatta. Varsinkin, kun en esipuheen kirjoittamisen aikaan ollut vielä tätä lukenut. Pidemmittä puheitta, suuren tohtori P. A. Mannisen Teräslilja!
”Minun pitäisi suudella teitä, amiraali Nakunalle!”
Maailmankaupungin kaduilla riehuu epätavallinen sotilaskäyttöön tarkoitettu virus, joka muuttaa ihmisiä mutanttizombieiksi. Pystyykö edes Teräslilja, poliisivoimien ainoa ihmismuotoinen robottiupseeri pelastamaan maailman? Androidi käy toimeensa ammattitaitoisen vakavana ja aseet tanassa. Tästä tarinasta ei tule puuttumaan one-linereita, räjähdyksiä tai mitään muutakaan coolia!
”En tiedä huomasitko, mutta suutelit minua. …Tai miten sen ottaa, kun sinulla ei ole huulia…”
Sarjakuva on kokonaisuudessaan tohtori Mannisen kirjoittama. Legenda kuitenkin kertoo, että jokainen sai valita omaan osuuteensa jotain mitä halusi piirtää. Mutta kuten legendat yleensäkin, tämäkin saattaa olla harhautusta jostain isommasta. Vaikka teos tuntuu väkisinkin pirstaloituneelta näin monen kuvittajan ollessa kuvittamassa, on vaihdot mitoitettu oikeisiin kohtiin. Juonta ei päästetä töksähtämään.
”Pelkäämpä, että en nytkään hallitse itse robotiikkaani…”
Albumin ehdottomasti parasta jälkeä tarjoilivat Miisa Lopperi ja Sauli Jokinen. Molemmilla tyylit olivat hieman kallellaan huumorin suuntaan, mutta täysin kaadoksissa tunnelman ja puhtaan väkivallan mereen. Bravo, etten paremmin sanoisi! Seuraaville sijoille sijoittuivat mestari itse, sekä itse Petri Hiltunen. Mestari tarjoilee antinsa samalla antaumuksella kuin aina ennenkin, joten siihen ei voi mitenkään puuttua muuta kuin ylistyssanoin. Petri taas näyttää meille kaikille, miksi häntä kutsutaan kruunaamattomaksi kuninkaaksi ja zombienatsien ylimmäksi asemestariksi!
Muut piirtäjät (Krisse Tuominen, Aleksi Siirtola, Janne Luokkanen, Outi Mentula, Joonas Kainulainen, Henri Tervapuro ja Mikko J. Jakonen) antavat myöskin parastaan, mutta eivät yllä aivan samalle tasolle. Vaikka Joonaksen rankka rasterointi ja Jannen ihanan sekavat, kaikkea täynnä olevat taistelukohtaukset huutavatkin erityismainintani.
”Myönnä tappiosi, robotti! Alistu maailmankaupungin uudelle herrarodulle!”
Mitä muuta voin enää sanoa? Jos et ole lukenut tätä tiedon ja taiteen rieumujuhlaa, oletan että olet jollain tavalla lukukyvytön. Älä silloin huoli, maamme kaiken kattava koulutusjärjestelmä opastaa sinut lukemisen salaiseen maailmaan nopeasti. Jos lukukyvyttömyytesi johtuu jostain muusta syystä, ota yhteyttä Kapteeni Kuolioon, hän voi auttaa monessa asiassa.
Mutanttizombiet, natsidinosaurukset, cyborgiset supersotilaat ja muu tykinruoka varokoon, täältä tulee Teräslilja!
Ja tätähän saa kätevästi mm. Seitiltä!
Sarjakuvat 